Kotiportailla narsissit tuomassa kevään ensimmäiset kukkaelämykset, ainoita kukkasia, jotka eivät pienistä pakkasista piittaa.

 

Ojanpenkalla iloa antoi pajunkissat taustalla auringon viimeiset säteet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viime kesän heinäsatoa on vielä runsaasti pelloilla näissä "muurahaisten munissa". Vaikka tällä kylällä asustaa ainakin 220 hevosta, eivät ne ole jaksaneet syödä kaikkea, mitä viime kesän runsas kasvu sai aikaiseksi. Eivätkä nämä heinät säily kuin vuoden verran, joten paalit täytyy kuskata kaatopaikalle tai hajottaa ja kyntää maan sisään.  Harmillista tämä maatalouspolitiikka Eu:n tulon myötä, koska tukirahat ovat tärkeämmät, kuin pellosta saatava sato. Kauhulla ajattelen, mikä jätemäärä tuosta muovista syntyy, tuskin ne menevät uusiokäyttöön. En ole kuitenkaan kysellyt maanviljelijöiltä asiasta, täytyypäs kysäistä.

Soitin ystävilleni iltakävelyllä, oli rauhallista puhella handsfreen avulla, jota hyvin harvoin olen käyttänyt. Hyvin kuului puhe, kun ympärillä oli niin rauhallista. Sattuipa viisi  joutsenta lentämään ylitseni puhelun aikana ja kirkuna kuului Pariisiin asti. Ystävättäreni oli tyttärensä luona vierailulla Ranskassa, joten emme kovin kauaa jaaritelleet.