Helluntaipäivän aamuna aurinko paistoi, tuolloin vielä tarkenin shortsit jalassa hakea postin. Pudistelimme päiväpeitteen ja ihmettelin ääneen, kuinka harvoin helluntaina on näin kaunis ilma. Lähdin metsälenkille etsimään korvasieniä, otin kompassin mukaan, jonka käyttöä Jokke opetti minulle. Mutta sitten metsällä en enää muistanutkaan noita oppeja ja kuljin ihan väärään suuntaan. Eipä näissä tutuissa metsissä voi eksyä, tie tulee aina vastaan, mutta enpä löytänyt oikealle kohtaa Siperian vuorta enkä etsimääni metsäautotietä.

Kuva korvasienestä löytyi Googlen sivuilta, enpä päässyt itse kuvaamaan. Hyttyset olivat metsässä jo valloillaan eväitä nauttiessani, onneksi oli pitkähihainen pusero ja pitkävartiset saappaat päälläni. Metsässä tuli pohdittua asioitani, mitkä ovat oikeasti tärkeitä elämässä ja mitkä asiat pitäisi muuttaa. Muutokset ovat kuitenkin vaikeita toteuttaa, olen aina elänyt elämääni päivä kerrallan, enkä osaa nähdä asioita tulevaisuuteen. Jotkut osaavat elää suunnitelmallisempaa elämää, ovatko he onnelisempia, kenpä tietäis sen....

Käväisimme vielä anoppia katsomassa ja nauttimassa hänen vadelmapullia, jotka ovat koko maailman parhaita pullia! Ehdotin Eilalle, että tulisimme Elsan kanssa hänen kanssaan leipomaan pullia, jospa Elsa oppisi ja muistaisi nämä pullat koko loppuelämänsä. Eila piti ajatusta hyvänä, kunpa nyt ehtisimme lomallani, joka alkaa muuten PIAN!

Muistelin lapsuuden parasta helluntaita, kävimme tuolloin kyläilemässä tätini Liisan perheen luona Hämeenkyrössä. Meillä ei ollut vielä tuolloin autoa, isäni oli rakentanut traktorin perään jonkun laatikon, jossa mahduimme neljä henkilöä istumaan selkä menosuuntaan päin. Meillä oli mukavaa, vaikka nyt jälkeenpäin ajatellen, on se ollut aika turvatonta menoa. Tuohon aikaan ei kukaan puhunut turvavöistä, mutta oli liikennekin paljon vähäisempää. Tuona helluntaina oli lämmin, aurinko paistoi ja tätini omanapuutarha oli täynnä kukkia. Tädilläni oli apulainen Hellä, joka asusti heillä, ja laittoi meille kunnon vanhan ajan yksinkertaista maalaisruokaa. Sukulaissuhteet heidän perheeseen ovat jäänet mukavina muistoina mieleeni.