Aamulla mittarissa -24, oli taas laitettava lämmintä yllä. Oli herättävä aikaisin, kun tälle päivälle oli ohjelmassa seurakunnan koulutuspäivä. Tyttären poika oli meillä yökylässä, ja hänpä heräsi lähes yhtaikaa minun kanssani. Avuliaana poikana hän ojenteli paplareita minulle, näin sainkin nopsasti ne hiuksiini. Poju oli oppinut kutsumaan itseään minä sanalla, se kuulosti mummun korvaan upealta oivallukselta.

Valtuustokauden aloitus vie aikaa, eilen oli ryhmäkokous, tänään koulutuspäivä ja ensi keskiviikkona valtuuston kokous. Tuumailen vain, kun on leikkiin lähtenyt, se on kestettävä. Näkeehän siellä paljon tuttuja henkilöitä ympäri Nokiaa, kuten Tottijärveltä, Sarkolasta ja Taivalkunnasta. Kiva heidän kanssaan on keskenään jutella, mutta isossa ryhmässä en tahdo uskaltaa avata suutani.

Poikkesin Marjatalla tänään, hain hänelle kaupasta tavaraa ja kuvailin hänen "parvekekukkiaan":

Jääkukkaset näyttivät niin kauniilta, vahinko ettei aurinko enää paistanut niihin.