Pohdin kirjoitukseni otsikkoa, tuntui tylsältä kirjoittaa viikonlopusta, sana sunnuntai kuvaa miellyttävää, ihanaa vapaapäivää. Aamuinen nukkuminen on kyllä ihmeellistä, kesällä ei voisi kuvitellakaan, että unta riittäisi puolikymmeneen saakka. Tokihan sitä tässä iässä heräilee yöllä, mutta aamulla nukuttaa. Postin kipaisin hakemaan, tuuli ikävävästi, ei huvittanut lähteä lenkille. Siispä Aamulehden parissa kului pitkä tovi.

Ei kiinnostanut yhtään ruuanlaitto, siksi lähdimmekin Eloon Kiinalaiseen ravintolaan Buffet aterialle. Sieltä saa takuuvarmasti maittavaa ruokaa ja aika edullisesti. Pöydässä on aina kana-, porsas- ja lihakastiketta riisin ja nuudelin kanssa ja useaa lajia salaattia. Tänään ihastuin nuudeliin, jota aiemmin olen vierastanut.

Joulutavaroita on vieläkin kodissamme, en millään raskisi luopua joulusta, joten korjaan joulua pikkuisen kerrallaan pois. Oheiset tontut on muistona Hämeenkyrön työpaikastani, jossa joku paikallinen rouva kaupitteli tekemiään tonttuja. Sukkahousuihin on laitettu kauranjyviä ja hiukset on tekaistu pellavasta.

Kävin hiihtämässä iltasella, Nokialla on onneksi valaistut ladut. Kahdeksan kilometriä on sopiva matka minun kuntooni nähden, sekin välillä tuntui ylivoimaisen raskaalta. Eipä ollut pitoa suksissani, viime talviset teipit lähtivät kevään hankikantosilla pois. Nyt täytyykin viedä sukset huoltoon uusia teippejä varten ennen seuraavaa hiihtoretkeä.