Joulun aika jatkuu, vaikka onkin jo uusi vuosi. Yleensä puhutaan, että Nuutti joulun vie, mutta nyt kuulin, että kristillinen jouluaika kestää Kynttilän päivään, jota vietetään tänä vuonna vasta 5. helmikuuta. Joten eipä ole kiire joulukoristeiden riisumisen kanssa.

Kävimme eilen katsomassa Varasto elokuvaa Tampereella Plevnassa, joka on Taru Mäkelän ohjaama elokuva vuodelta 2011. Se perustuu Arto Salmisen samannimiseen romaaniin. Elokuvaa luonnehditaan kansankomediaksi, jota se mielestäni olikin. Varastomiesten ja -naisten huumoria ja ilkikuria ja rakastumisia työpaikalla. Antero Rousku (Kari-Pekka Toivonen) ja Karita ( Minttu Mustakallio) olikin värikäs pari, suorasanaisia, jotka eivät vähästä hämmentyneet. 

Iltasella meillä katseltiin ja kuunneltiin rockin historiaa ja elokuvaa Yle Teemalta, jota kestikin peräti kolme tuntia. Musiikin tahdissa sain hyvää liikuntaa, kun jytäilin ja voimistelin rokin tahdissa ja Jägermaisterilla terästettyä glögiä nauttien (oli aika hurjan makuista), mutta piti virkeänä. Paras rock orkesteri  minulle on aina ollut ja on: Remu & Hurriganes. Yhtye on perustettu jo 1971 ja edelleen he keikkailevat, soittajat ovat kylläkin vaihtuneet vuosien varrella.

Uudenvuoden päivän aloitin kuntolenkillä Ylöjärven Julkujärven maastossa korkealla harjulla. Muutama hiihtäjäkin oli jo paikalla, vaikka lunta ei ollut kuin kaksi senttiä. Säälin heidän suksiaan. Oli mukava seurata uudessa lumessa eläinten jälkiä, lieneekö oravan, jäniksen, näädän ja ketun jälkiä. Koiria ei ollut vielä aamusella ulkoilutettu kuntopolulla, taisivat koirien omistajat nukkua näin aattoillan jälkeen.

Vuosi 2011 ei tuonut yllätyksiä tullessaan, ei suvun jäsenissä ei kodissa eikä paljon työpaikallakaan, mitä nyt esimiehet vaihtuivat. Sairauslomallakin olin vain muutamia päiviä, joten mukava on tästä jatkaa vuoteen 2012. Mitäpä se tuo tullessaan, sen aika näyttää.