Vanha työkaverini Suomen Trikoolta soitteli ja pyysi kanssaan teatteriin Tampereelle lauantaiksi. Teatteri Tapiossa esitettiin ensi-iltana  vanhan työtoverimme Sinikka Viitasen dramatisoima ja ohjaama näytelmä Sotalapsi Ellin tarina. Näytelmän esitti Hiillos-teatteri, johon kuuluu yhteensä 12 näyttelijää Nokialta, Tampereelta, Lempäälästä, Ylöjärveltä ja Valkeakoskelta. Ellin tarina kosketti syvästi, vaikka aihe sinänsä on hyvin tuttu, mutta nyt se tuli hyvin " lähelle".  Näytelmän toinen osa sai minut herkistymään, kyyneleet valuivat, mikä nykypäivänä on hyvin harvinaista.

Esityksen jälkeen kävimme syömässä illallisen punaviinin kera ja jäimme yöksikin Villa hotelliin. Ystävättäreni asuu Hämeenlinnassa ja hänelle olisi ollut raskasta lähteä ajamaan sinne iltamyöhään. Oli rentouttavaa rupatella kuulumisia ja aamulla oli hauska tunne, että olemme matkoilla, vaikka olinkin 20 km päästä kotoani. Päivällä kävelimme Pyynikin rannassa, vanhan Trikoo tehtaan maisemissa.

Iltapävällä taas kotona, kävin kerihangilla hiihtelemässä ja iltasella vielä kävelylenkillä. Oli kaunis aurinkoinen päivä, lumet hupenee, kesä lähenee. Soittelin Eila mummille illalla, hän innosti minua kirjoittamaan blogia, kun hän käy joka päivä kurkkaamassa, onko mitään tekstiä syntynyt tänne. Pidin pitkän tauon kirjoittelussa, koska muutenkin istun koneen ääressä päivät pitkät, niin illalla pitäsi harrastaa liikuntaa ja vältää istuskelua.