On muisto vain kesän viime kukkasista. Marjatan kukkaset kerrostalon ulko-oven edessä kukoistivat komeasti koko kesän, nyt on piha autiomman näköinen. On pakko sopetua syksyyn ja tulevaan talveen. Vein lauantai-iltana Marjattaa 87 v. ja äitiäni 85 v. Tampere-talolle Marionin 50 v tailteiljaura konserttiin. Pääsiväthän vanhat rouvatkin kulttuurin pariin, useimmiten he istuvat illat telkkarin äärellä. Marion hehkui onnesta esiintyessään, hän sai esittää tunnetuimmat ja "omimmat" laulunsa lähes täydelle katsomolle. Vieraina hänellä oli Lea Laven, Fredi ja Katri-Helena. Solistit ovat hyvin onnistuneet säilyttämään äänensä, vaikkakin ikä näkyy olemuksessa, muttei äänessä. Fredi sai runsaimmat taputukset, johtuikohan naiskuuntelijoiden runsaasta osanotosta.

Nautimme portviinit ennen esitystä ja kahvit juustokakun kera väliajalla. Minua vaivasi flunssa ja yskä, siksi käsilaukussa oli pienen pieni wisky pullo 2 cl, josta salaa kostutin kurkkuani. On muuten hyvää yskänlääkettä väkevänä nautittuna. Esitys kesti kolme tuntia, vaikka ohjelmassa oli noin kaksi tuntia merkattuna.

Sunnuntaipäivä onkin kulunut lähes sisätiloissa, vaikka olin suunnittelut karpalon keruuta suolta. Toivottavasti ensi sunnuntaina on terveempi olo, eikä muut olisi ehtineet ainoalle suolle täällä Pinsiössä, jossa tiedän karpaloita olevan. Tilasin pikaluku opiskeluohjelman tietokoneelle, oli muuten kallis tilaus, mutta siihen on ikuinen oikeus salasanoineen (ainakin lupaus on paperilla), tiedä sitten kuinka kauan Finlandia Academy pysyy pystyssä. 30 min päivässä pitäisi harrastaa opiskelua ja siitä ura urkenee. http://finlandiaacademy.blogspot.com/