Kuukausi kulunut edellisestä kirjoittelusta, hohtavat hanget ovat muuttuneet mustan harmaiksi. Räystäältä tippuu vettä ja mustarastaat ovat leiriytyneet pihaamme. Kävin tänään kevään ensimmäisellä sauvalenkillä, tiet olivat aivan jäiset,  joten raudat piti laittaa lenkkareihin, muuten en olisi pystyssä pysynyt..

Kolme viikkoa sitten olin Billnäsissä lastenlasten luona, he olivat flunssassa ja pojalla oli lisäksi käsi paketissa. Hyvä oli kun sain vähän helpotettua heidän äitinsä oloa, on se rankkaa olla lasten kanssa kolme viikkoa ilman puolisoa,  varsinkin kun saivat (kuten mekin)  pelätä hänen oloansa Japanissa tsunamin ja säteilyn vuoksi. Onneksi poikamme palasi turvallisesti kotiin, tosin sairaalaan joutui heti kovan kuumeen ja tulehdusarvojen vuoksi, oli saanut suolistobakteerin. Onpa hän jo siitä toipunut, toivottavasti nyt pysyy Suomessa pitkän aikaa. Tyttösen kanssa ulkoilimme Billnäsin ruukkikylässä, alue  kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Kuvassa virtaa Mustionjoki. Minulla on aina ollut siltakammo, jos vettä virtaa sillan alla. Jouduimme ylittämään joen paristakin sillasta ja tyttöstä ihmetytti, hän ei voinut ymmärtää mummunsa pelkoa. Lieneekö lapsuuden perua tuo pelko, koska olin 4 vuotiaana pudonnut virtaavaan ojaan kotini lähistöllä, josta naapurin poika minut pelasti.

Siltojen Pariisissa

Viime viikonlopun olin työkavereiden kanssa Pariisin kevättä ihailemassa.Saavuimme kaupunkiin perjantai-iltana klo 22, joten vasta lauantaipäivän aamuna lähdimme kaupunkiin tutustumaan. Linja-auto nouti meidän hotellilta ja meillä oli oma opas koko päivän. Sujuvasti hän kertoi Pariisin historiasta ja esitteli nähtävyyksiä kolmen tunnin linja-autoajelun ajan.  Lämpöä oli 19 astetta ja kevät oli tuonut vihreyttä puistoihin ja nurmikoihin. Monet puut olivat kuitenkin  vielä odottamassa silmujen puhkeamista. Seinenjoen risteilyllä ihastelimme monien siltojen kauneutta ja koristeellisuutta. 

           Muutamassa paikassa pysädyimme jaloittelemaan ja valokuvailemaan. Takanani on invalidikirkko, jonka ruohikolla parveilevat turistit ja afrikasta kotoisin olevat tummat miehet, jotka kaupittelivat meille muistoesineitä, kortteja ja huiveja.

Eiffelin torniin emme ehtineet kipuamaan, sinne olisi joutunut jonottamaan ainakin tunnin. Jotkut aamuvirkut olivat käyneet siellä sunnuntaiaamuna, jolloin ei ollut ollut jonoakaan. Minä olin niin flunssainen , että jouduin jättämään iltajuhlat väliin. Aamullakin lähdin vain läheiseen puistoon kävelemään ja valokuvailemaan kun toiset lähtivät Montmartren kukkuloille. Löysin kuitenkin Bercyn kylästä ihanan keväisen puiston, jossa kukat kukkivat runsaasti. Olikin ihana rauhallinen aamu puistossa, sai olla välillä rauhassa ajatuksineen.  Angervot kukkivat kuin toukokuisessa Suomessa.

Puistossa oli joitakin juoksijoita ja perheitä lapsineen kyyhkysiä ja sorsia syöttämässä. Puistossa solisi puro ja kevät oli kauneimmillaan.

Lentomme lähti Pariisista sunnuntaina klo 18, ilma oli kirkas, lentokoneesta sai ihailla allaolevia maisemia. Järkytys oli, kun saavuimme Suomen ilmakehään, johan näkyi lunta ja jäätä ja paluu arkeen oli edessä.