Eilen illalla oli mahdottoman hyvä ja huoleton olo; ajatus maanantaista, jolloin ei tarvitse lähteä kotoa minnekkään. Siispä olin tänään vain ja ainoastaan kotona, en käynyt edes lenkillä, vain Aamulehden kipaisin hakemassa postilaatikosta, joka on kolmen sadan metrin päässä talostamme. Talvella joskus harmittaa lähteä pimeään yöhön postireissulle, mutta kesällä nautin pakollisesta aamulenkistä.

Kukkapenkkejäni perkailin, Kosmos kukka on lähtenyt hyvin kasvamaan, siitä iloitsen, vaikka onkin vain kesäkukka. Ehkä siemenistä saisi kasvatettua uuden, mutta siihen puuhaan en ole innostunut, koska meillä ei ole oikein tilaakaan kasvatella kukkia sisällä.

Lupiinit ja koiranputket ovat kauniissa kukassa, kelpaa astella kodalle makkaran paistoon. Voihan siellä muutakin tehdä, olemme vetäneet sinne sähkövalon, ja yhden syksyn opiskelin siellä Markkinointi instituutin tutkintoa, sain keskittyä hiljaisuudessa lukemiseen, suoritin tutkinnon kohtaisen hyvin arvosanoin. Nyt kesällä kodassa voisi lukea lehtiä tai romaania, muuten se jää liian vähälle käytölle. Ensimmäisinä mökkikesinämme, ennenkuin tämä oli vakituinen asuntomme, kutsuimme paljon vieraita tänne, mutta nyt se on jäänyt. Äitimme, lapset ja lapsenlapset ovat lähes ainoita vieraitamme, kerran kesässä käy sisareni perhe.